Ahdistukseni on jälleen väistynyt yli 8 kk:n tuskaisuuden jälkeen. Pärjään pätkätyössäni. Se ei ole aiheuttanut yhtään yllätysmomenttia ja toimeentuloni on turvattu vähäksi ajaksi eteenpäin. Saattaa jopa löytyä erinäisiä töitä koko kesäksi.

Viikolla jaksan tuskin tehdä muuta kuin nukkua ja työskennellä. Linnut herättävät jo puolineljän aikaan ja saan taistella väsymystäni vastaan. Eilenkään en jaksanut ylös sängystäni vaan katselin yle.areenan draamoja. Tänään olen valmistautunut käymään kävelyllä sitten keskipäivän. Pitäisi ensin mennä suihkuun. Tiedän, että verhon takana on upea ilma.

Ainakin sen verran pitää pistäytyä ulkona, että voi osallistua kahvipöydän sääkeskusteluun maanantaina. Muuten pitäisivät friikkinä.

Kun ahdistus on poissa, olen tyytyväinen jopa mökkiytyneeseen elämääni.